perjantai 31. joulukuuta 2010

Kvartaalitaloudesta

Vuosi lähenee loppuaan, on aika tehdä tiliä menneestä liikuntavuodesta.

1. Kvartaali
Kuntoilu tavoitteetonta. Talvikuukausina kuntosaliharjoittelua 2 kertaa viikossa, 1-2 juoksulenkkiä viikossa. Motivaatio hukassa, puolimarathon tulossa toukokuussa, mutta se ei innosta määrätietoiseen harjoitteluun. Edellisenä syksynä ostettu uusi maantiepyörä komeilee työhuoneen nurkassa, ensimmäisen kvartaalin tunnelma on selkeästi lumien sulamista ja pyöräilykauden aloittamista odottava.

2. Kvartaali
Pyöräilykausi aloitetaan heti toisen kvartaalin alkupuolella. Innostus on kova ja lenkkeily sekä kuntosali jäävät. Ennen puolimarathonia muutama valmistava kova juoksuharjoitus tulee tehtyä. Puolimarathon juostaan tuskaisesti ja väkisin repien aikaan 1:45. Ei tuntunut hyvältä, ei olla iskussa. Tämän jälkeen loppukvartaali kuluu pyöräillessä, kilometrejä karttuu noin 1000/kk. Uintiharrastus ottaa ensiaskeliaan toisen kvartaalin aikana.

3. Kvartaali
Asfaltti polttaa, kesäkatu on todella kuuma. Pyöräilykalenterissa useampi yli 200 km ajo, paljon erilaisia harjoituksia ja reissuja. Uintiharrastus jää kuumimmaksi kesäksi tauolle, avoveteen ei tule lähdettyä ja uimahalli pysyy suljettuna. Uutena aluevaltauksena pyöräilyn ja juoksun yhdistelmäharjoitukset. Kvartaalin lopussa kauden harjoittelun kruunaa 600 km-mittainen yhtäkestoinen brevet-ajo. Paluu altaaseen koittaa heti kesäkuukausien jälkeen.

4. Illat pimenee, pyöräilylenkit jäävät viikonlopuille. Motivaatio harjoitteluun on hyvä, tavoitteita tulee asetettua ja harjoitusmäärät pysyvät tavoitteessa. Lenkkeily palaa mukaan harjoitteluun, siirrytään sisäpyöräilyyn ja uinnissa pohditaan asiaa ensi kertaa myös teoreettisemmin harjoitteiden kautta. Aerobinen suorituskyky testataan talven kynnyksellä liikuntalääketieteen yksikössä. Tasapainoinen harjoittelu jatkuu läpi koko kvartaalin. Uudet välinehankinnat tuottavat tavaraonnellisuutta ja vielä pienen lisän treenimotivaatioon. Työmatkapyöräily jatkuu vuoden loppuun asti läpi hankien ja kinosten.

Huomenna alkaa uusi vuosi ja uudet hullutukset. Niistä ja kuluneesta vuodesta lisää ensi vuonna.

maanantai 27. joulukuuta 2010

Enempi parempi

Jos kertoo liikkuvansa enemmän tai vähemmän aktiivisesti päivittäin, saa usein osakseen päivittelyä ja ihmettelyä. On kuitenkin helppo harjoitella paljon. Ohjelmoi itsellesi kuusi viikottaista harjoitetta ja huomaa, ettei viidennen treenin jälkeen tule mieleenkään jättää kuudetta tekemättä. Ohjelman onnistuneesta suorittamisesta saatavaa hyvää oloa ja ansaittuja palautumispäiviä ei halvalla myydä.
On vaikea harjoitella vähän. Jos viikon epistolaan kuuluu yksi tai kaksi aktiiviteettia, ei toisen tai molempien jättäminen kyydistä tunnu oikeastaan yhtään miltään. Testattu on, vähästä harjoittelusta matkaa nollaan on pelottavan vähän.

lauantai 25. joulukuuta 2010

Pohjakosketus suunnan näyttää

Tapahtui kuluneena vuonna. Hyppäsin altaaseen. Uusi laji repertuaariini, monipuolista harjoitusta ylä- ja keskivartalolle. Tästä se lähtisi, kohta porhaltaisin veden pinnalla kuin vanha tekijä.
100 metriä reipasta vapaauintia. Kaikki fyysiset mittarit vilkuttavat punaista, maksimisyke saavutettu, heikottaa, lihaksia polttaa, eikä naapuriradan mummo suostunut edes jäämään kyydistä. Uimalakki pakotettiin välittömästi kouraani, omnipotenssikuvitelmani sai taas kerran mojovan kolauksen. Jos ei ole koskaan opetellut kunnolla, ei voi osata. Apua, tarvitsin kipeästi apua. Onneksi sitä löytyi yllättävän läheltä.

perjantai 24. joulukuuta 2010

Pakkasyö on ja leiskuen

Mittarissa -24 astetta. Jouluaatto. Tänään syödään ja juodaan. Salaa tekisi mieli lähteä lenkille, se olisi juuri sopivan älytöntä. En lähde. Tänään syödään ja juodaan. Koko päivä.
Huomenna sitten!

Ad Astra

Minusta ei koskaan tullut huippu-urheilijaa. Se juna meni kauan sitten. En ollut silloin edes asemalla ja vaikka olisin ollutkin, rahkeeni eivät varmasti olisi riittäneet matkalipun lunastukseen. Tai puhumattakaan kyydissä pysymiseen. Surullista? Ei vaan mahtavaa. Olen kuntourheilija, hyvässä fyysisessä kunnossa, nivelet ehjänä ja kouluja käytynä. Minulla on tavoitteita mutta niissä ei ole niin sanotusti ”penniäkään kiinni”. Epäonnistuminen harjoittelussani tai tavoitteideni saavuttamisessa ei näy pankkitilini tapahtumissa eikä romuta työuraani. Pahinta mitä voi tapahtua on tarpeettoman pitkä itseinhossa piehtarointi. Eikä se ole vaarallista, kunhan pettymyksen jäljiltä saa asetettua itselleen uudet tavoitteet ja lähdettyä uuteen nousuun. Ad astra.

keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Motivoitumisen problematiikka

Kaikki lähtee liikkeelle tavoitteesta! Ilman tavoitetta ei ole motivaatiota ja ilman motivaatiota lopulta harva pääsee eteenpäin. Näin uskon.
Liikunnan harrastajalla on lähes aina jokin tavoite vaikkei sitä itse heti huomaisikaan. Kunnon kohottaminen, painon pudottaminen, painonhallinta, jaksamisen ja hyvinvoinnin lisääminen, lihasten kasvattaminen, marathon, puolimarathon, lajikohtainen kehittyminen, menestys kilpailuissa tai kuntotapahtumassa, ajan- tai tuloksen parantaminen, vedonlyönti. Tässä yksitoista ensimmäiseksi mieleeni tullutta syytä, joista yhden tai useamman uskon motivoivan suurinta osaa kuntoilijoista ja harrastajatason urheilijoista.

Ajattelen, siis olen

Kirjoitan blogia, siis olen... blogisti. Vai niin! Enpä olisi uskonut, mutta totta se on. Ystävieni tasokkaiden blogien innoittamana ryhdyin miettimään olisiko minulla jotakin, josta haluaisin säännöllisesti kirjoittaa ja jakaa nämä kirjoitukset muiden kanssa.
Mutta osaanko kirjoittaa ja onko minulle kerrottavaa? Uskallanko kertoa asioistani? Pärjäänkö tässä blogiviidakossa? Löydänkö tyylini ja yleisöni, vai valuvatko kirjoitukseni yksin valtavassa bittivirrassa kohti blogivaltamerta ja sen surullista pohjaa? Siinäpä kysymyksiä, nyt miettimään vastauksia.

Aion lähteä liikkeelle kirjoittamalla urheilu- ja liikuntaharjoittelustani. Kerron harjoittelustani, jaan onnistumisen elämyksiäni, tuskailen motivaatio-ongelmiani, kysyn neuvoja, annan neuvoja ja pohdin suhdettani liikuntaan. Myöhemmin saatan innostua myös muista elämänalueista kirjoittamiseen, mutta lähden tästä liikkeelle.

Tervetuloa Pequen blogiin, toivottavasti viihdyt täällä.


Bannerin kuvat: täältä, täältä ja täältä